Kuulokevahvistin (Grado RA1 klooni)

Kuuntelen mielelläni musiikkia kaiuttimilla, mutta toisinaan tulee hetkiä, että olosuhteet eivät vain mahdollista kuuntelua halutulla voluumilla. Tällöin täytyy turvautua kuulokkeisiin.

Ostin jo vuosia sitten tähän tarkoitukseen Grado SR-80 kuulokkeet, jotka ovatkin osoittautuneet hintalaatu-suhteeltaan oivalliseksi hankinnaksi. Ääni on hyvin tarkka ja ilmava, mutta basso on hieman lattea. Tämä on yleinen ongelma hifi-kuulokkeilla, koska käytettävät äänilähteet eivät pysty tarjoamaan tarpeeksi tehoa, että kuulokkeet toimisivat optimaallisimmalla tavalla. Tähän on olemassa kuitenkin ratkaisu - erillinen kuulokevahvistin.

Gradon kuulokkeille löytyy vartavasten suunniteltu vahvistin. Yllättäen Gradolta, tarkemmin sanottuna Grado RA1.
Pääsin kuuntelemaan Gradon lippulaivakuulokkeita GS-1000 muutama vuosi sitten Hifi-messuilla Helsingissä ja ero ilman vahvistinta ja vahvistimen kanssa oli huomattava.
Kyseinen vahvistin on loistava, mutta sen reilun 400 euron hintalappu saa hankintahalut nolliin.

Nettiä selatessani törmäsin sattumalta sivustoon, jossa oli ohjeet kyseisen RA1-vahvistimen rakentamiseksi. Jotkut harrastajat olivat purkaneet alkuperäisen Gradon vahvistimen osiksi ja saaneet selville, että kyseessä oli hyvinkin yksinkertainen kytkentä jonka sähköiset komponentit maksavat alle 10 euroa yhteensä.
Ohjeet vahvistimeen

Päätin rakentaa kuulokevahvistimen itse ja rupesin hankkimana tarvittavia osia. Edellisestä Tangband kaiutinprojektista oli jäänyt 24mm vaneria yli joten Zebraano-pintainen kotelo syntyisi luonnollisesti samalla tekniikalla.

Kuva1: Koteloa varten tarvittavat vanerin palat sahattuna.


Kuva2: Levyjen sahaus kotelon muotoon, jotta sisus jää ontoksi.


Kuva3: Palojen liimaus koteloksi. Liimaukseen käytin Kiilto-puuliimaa.


Kuva4: Kotelo liimattuna ja kantit hiottuna.


Koska kyseessä oli hifi-luokan kuulokevahvistin, piti myös komponenttien olla huippuluokkaa. Hankin Neutrikin liittimiä, Taskerin kaapelia ja suunnitelmissa oli myös Alps:in legendaarinen sininen potentiometri äänenvoimakkuuden säätöön. Sinisen Alpsin hankinta olikin vaikeampaa, kuin luulin. Mistään Suomesta ei löytynyt kyseistä kapistusta.

Hetkellinen into koko kuulokevahvistimen rakentamiseen hiipui ja projekti jäi unholaan peräti 4 vuodeksi.

Keväällä 2012 tuli jotain kautta ilmi, että kaverini oli rakentelemassa samaa vahvistinta ja oli hankkimassa myös kyseistä sinistä Alpsin potikkaa. Saatiin kimppatilaus aikaan ja lopultakin osat vahvistimeen oli kasassa.

Syksylllä sain viimein inspiraation kasaan ja alkoi vahvistimen rakentaminen.

Kuva5: Kulmat hiottuna pyöreään muotoon.


Kuva6: Sähköiset komponentit, liittimet ja vanha PC:n powerin kuori josta tulee vahvistimen pohja.


Kuva7: Liittimien reiät tehtynä. Kotelon etu- ja takaseinämiä piti hieman ohentaa, jotta liittimet pystyi kiinnittämään.


Kuva8: Zebraano-pinta ennen lakkausta.


Kuva9: Ensimmäinen kerros lakkaa.


Kuva10: Lähikuva kuvioinnista lakkauksen jälkeen.


Kuva11: PC:n powerin kuoresta leikatun pohjalevyn sovittaminen.


Kuva12: Komponentit juotettuna rasterilevylle ennen johtojen kiinnittämistä.


Kuva13: Halusin pitää komponentit lähellä vahvistinmikropiirin kantaa joten osa komponenteista on sijoitettu "luovasti".


Kuva14: RCA-liittimet kiinnitettynä ja signaalijohdot juotettuna.


Kuva15: Kuulokevahvistimen sydän: Burrow-Brownin OPA2134PA.


Kuva16: Sähköiset osat sisällä. Kuvassa näkyy rasterilevy johon vahvistin on kasattu.


Kuva17: Piirilevy kiinnitettynä apupalikkaan jonka puolestaan liimasin kuumaliimalla koteloon.


Kuva18: Sisukset valmiina.


Kuva19: Volume-nuppina on TV-taso projektista ylijäänyt jalka johon työstin uuden reiän.


Kuva20: Liittimet vahvistimen takana.


Kuva21: Siinä se komeilee.


Kuva22: Pohjaan tulee vielä kumiset "napit" jaloiksi myöhemmin.


Kuva23: Käyttökunnossa. Kuva isompana


Projekti onnistui loistavasti. Kuulokevahvistin toi Gradoihini aivan uutta ryhtiä ja varsinkin basso napakoitui huomattavasti.

Kustannuksia syntyi arviolta n. 40-50e. Kallein yksittäinen investointi oli Alpsin potentiometri josta köyhdyin toista kymppiä.

Copyright © 2009-2015 Jani Vehviläinen